Hankkeen tavoitteena on lisätä julkisen sektorin ja rakennusalan toimijoiden tietämystä digitaalisista menetelmistä, jotka parantavat ympäristövaikutusten- ja elinkaariarviointien laatua uudisrakentamisen suunnitteluvaiheessa ja kiinteistöjen kunnossapidossa. ESBE hankkeessa tarkastellaan ja testataan erilaisia työkaluja ja menetelmiä vertaamalla eri maiden käytäntöjä ja osallistamalla alan toimijoita.
Hankkeen kehitystyö kohdistuu julkisten ja yksityisten rakennusten elinkaaren aikaisiin toimintoihin. Kokoketju alkaen kaavoituksesta, maankäytön suunnittelusta, projektisuunnittelusta, rakentamiseen, käyttöön, ylläpitoon, korjaamiseen ja purkamiseen/kierrätykseen käydään läpi kestävän kehityksen periaattein.Keskeinen kohderyhmä on kaavoitus, kunnallisten rakennusten omistajat, ylläpitäjät, suunnittelijat, rakentajatja loppukäyttäjät (rakennuksissa työskentelevät / asuvat ihmiset). Myös omakotitalot ja asuinrakennukset kuuluvat hankkeen kohderyhmään välillisesti koska niiden lupamenettelyt tapahtuvat kunnallisenviranomaisen eli rakennusvalvonnan ohjauksen kautta.
Projektin motiivi
Valtaosa rakennetun ympäristön kasvihuonekaasu päästöistä syntyy kiinteistöjen käytön aikaisesta energiankulutuksesta. Rakennetun ympäristön (liikenne mukaan lukien) osuus energiankäytöstä on 60% ja päästöistä 55%. On siis energia- ja ympäristötehokkuuden kannalta erittäin tärkeää huomioida koko rakennetun ympäristön elinkaari: kaavoitus, suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja ylläpito, korjaaminen ja purkaminen. Tavallisesti rakentamisen painopiste on ollut suunnittelussa, teknisissä ratkaisuissa ja tuotannossa. Nämä vaiheet ovat kuitenkin vain pieni osuus koko kiinteistön elinkaaressa.
Projektin tavoitteet
ESBE-hankkeen päätavoite on kehittää keinoja, menetelmiä ja parhaita käytänteitä käyttäen moderneja digitaalisia työkaluja paremman rakennetun elin- ja toimintaympäristön kehittämisessä ja rakentamisessa kestävän kehityksen ja vihreän kasvun (Green Growth) periaattein.
Keskeistä on tarkastella rakennettua ympäristöä sen elinkaaren arvioinnin kautta, erikoisesti alueellisenesisuunnitelun ja varsinaisen suunnittelun vaiheissa. Tavoitteen saavuttamiseksi pitää ensin parantaa kohderyhmän tietoisuutta asian tärkeydestä, sekä kehittää toimintamalleja asian toteuttamiseksi. Niitä ovattässä hankkeessa ensisijaisesti kiinteämpi yhteistyö ja tietojenvaihto ko. eri tahojen ja sidosryhmien kesken jadigitaalisten työkalujen ja apuvälineiden lisääntynyt hyödyntäminen. Matkalla edellä mainittuihin tavoitteisiin kohdataan erilaisia esteitä tai haasteita, mutta myös uusia avautuvia mahdollisuuksia, joihin tässä hankkeessa pyritään kehittämään arkielämän menettelytapoja ja ratkaisuja lisääntyneen yhteistyön jadigitaalisuuden avulla.
Odotetut tulokset
Konkreettisena tuloksena hankkeen kehitystyössä tuotetaan Osaamisen Tiekartta jossa neuvotaan keinoja ja menetelmiä mahdollisimman resurssitehokkaaseen kestävän kehityksen tulokseen ja vihreään kasvuun kunnallisen toimialan puitteissa. Ko. Tiekartta sisältää ja ottaa kantaa myös tyypillisiin esteisiin, rajoituksiin ja haasteisiin joita parantuva kestävän kehityksen mukainen rakentaminen tuo tullessaan, ja jopa ratkaisumalleja niihin. Tiivistettynä: Tiekartta tulee palvelemaan ohjaavana päätöksenteon apu- ja suunnitteluvälineenä.
Keskeinen kohdealue on alueellinen kaavoitus ja sinne sijoittuva infrastruktuuri rakennuksineen. Kehitystyönmittarina tulee olemaan rakennetun ympäristön ja rakennusten hiilijalanjälki koko niiden elinkaaren aikana, toisinsanoen elinkaarikustannukset (Life Cycle Analysis). Se sisältää energiatehokasta rakentamista, ei-fossiilisiä materiaalivalintoja ja ympäristöolosuhteiden tarkkaa huomiointia suunnitteluvaiheessa. Kestävän kehityksen arvioinnissa tulee huomioida ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen näkökulma.
